Sweden's National Day

June 6, 2009 - Eskilstuna, Sweden

Ene odor Swediin undesnii bayar bolon Swed dalbaanii odor bolj tuunii temdeglelt yosloliig uzeh gej Eskilstuna hemeeh hot ruu 2 naiztaigaa yavav. Yund zaaval Eskilstuna yavsan be gevel ene jil ter hotiin 350 jiliin oin bayar bolohoor orgon surteigeer temdeglej deerees ni Swediin haan undesnii bayriin odor irne gesen bolhoor l ter. Haaniig harah, parad uzeh huslentei hun... Barag sar hagasiin omnoos tiishee yavna gej tolovlood bsan yum.

Bidniig 11 tsagiin uyed ochihod bayriin uur amisgal orson, tsag agaar ch saihan nartai (narand huurtagtaj tsamtsaa mashind orhison buruutai), gudamj talbai humuuseer duuren shuud l setgel sergeed yavchihav. Ene odor bas 10-n jiliin togsoltiin odor bolhoor suragchid temdegleh yum gsn. Deer haragdaj bui tsagaan huvtsastai, malgaitai ohiduud togsoltiin bayaraa hiij bgaan ni ter. End tsagaan huvtsas omsoj, tsergiinh shig malgai omsdog sonin zanshiltaim bile.

Husen huleesen moch irj haaniig harav! Gehdee olon hunii ard, userch devhtsej baij l araih gej gegeen duriig ni olj harah shiv de. Haan hatan hoyor yosloliiin hundetgel huleej avch bgaa ni. Swediin haan ni Carl XVI Gustaf, hatan ni Silvia, 3 huuhedtei; ov zalgamjlagch gunj (crown princess) Victoria, hanhuu Carl Philip, baga gunj Madeleine. Haan hatan gunj geed bichsen chin ulger yarij bgaam shig sanagdchihlaa :)

Yosloliin ajilgaanii daraa haanii parad yavj ongoroh beltgel hiiij bgaa ni. Bi ene uyer bichleg hiij bsan bolhoor zurag tataj amjsangui. Haan hatan bolon dagaldah humuus morin tergen deer suuj yavj ongorson.


Dongoj parad yavj eheltel genet boroo orj ehelsen. Udalgui mondor bolson l doo. Bi harj amjaagui gehdee bodvol haan ed nar morin teregneesee buuj mashind suusan bh. Paradnii hogjimchid ni zamaasaa butsaad irsen ni ene.

Swediin dalbaa, tsenher devsger deer shar zagalmaitai. Hagas golloson zagalmai ni Scandinaviin ornuudiin heregledeg symbol yum bna. Finland tsagaan devsger deer tsenher, Denmark ulaan devsger deer tsagaan, Norway ulaan devsger deer tsenher tsagaan zagalmai geh met.

Tsenher shar ongo ni bur 13-r zuunii uyes Swedin ongo bolon hereglegdej irsen yum gene.

Eskilstuna jijig her ni bas goy hot yum bilee. Omno bi neg l udaa irj bsan yum. Ug ni manai surguuliin 2dah campus ni end bairladag bolhoor oyutnuud Eskilstuna bolon Västerås hoorond galt tergeer unegui zorchih erhtei bdag yum. Oyutnii unemlehee uzuuleed l boloo. Galt tergeer 30 min zaitai. Ene hot bas dunduuraa goltoi ustai, huuchnii baishin bolon chuluun gudamjtai. Deer uyed (350 jiliin omno gesen ug) Eskil gedeg nertei neg angli lam end hurch ireed Tuna goliin ereg deer suurishjee. Ter lam Christianity-g delgeruulj bsan bolhoor ter uyiin Viking-uud tuuniig chuluugaar shidej alsan gene. Gehdee ter gazar Christ-n shashind ortsgooj, tegeed daraa ni hot ni Eskil's Tuna gedeg nertei boljee.

10-n jiliin galzuu suragchdiin togsoltoo temdeglej bgaa ni. Boroo zogsson bish ene udaa haanii paradiig harj baysah bish suragchdiin parad harj bayssan ni. Tom tom achaanii mashin chimeed barag tendee party-daj bgaam bishuu. Hogjim changaar taviad, pivo uutsgaagaad boon hoorol bolj bna le. Ene zurganii ariin fon-d Eskilstuna-n hamgiin tom sum haragdaj bna.

Hogjilteim doo :))

Experience the Vikings!

Hotiin park-d baahan maihan barisan bhaar ni sonirhoj ochson bish haana irchvee yu hiichvee gej sandrav... ugui :) Ene humuus Viking (Viking gedeg ni 10,11-r zuuniig hurtel Scandinavt amidarch bsan daichin ard tumen) yaj amidarch bsaniig uzuulen togloj bgaa ni ene gene. Gehdee togloj bna gej helehiin argagui, yag jinhene yum shig. Hajuugaar ni holholdoj bgaa uzegch sonirhogchdiig toolguigeer oorsdiin yumaa hiigeed; toglood, yariad, hool ideed, gal tuleed esvel barildaad geh met.

Ene humuus barag end hed honog amidarsan bhaa :)

Medeej Viking-g Viking-n usan ongotsguigeer tosoolohiin argagui :) Ter tsagaan huvtsastai hun goliin usand ayga, sav suulga ugaaj bsan geed bod doo. Turuun helsen shig gal tuleed, hool hiigeed, hajuugaar yavah humuusiig toolguigeer idej uuj yarij suugaad, tegeed yavj ochood goliin usand aygaa ugaagaad bsan.

Ene odriig ingej neg haan hatan harj, boroo norj mondort tsohuilj, nar garahaar ni halj, boroo orohoor ni daarch, galzuu suragchdiin hoorliiig huvaaltsaj bas Viking uyiin amidraliig mederch ih l sonirholtoi saihan ongoruulev.

--------------------------------