Power Meet 2009

Jil buriin 7 sariin 4,5,6-nii odruud manai hotod 'Power Meet' buyu huuchin amerik mashinii odruud boldog yum. Ene ni europiin hamgiin tom tsuglaral bogood delhiid ch gesen neleed tomd ordog yum bna. Jil bolgon heden myangan humuus huuchin amerik mashintaigaa, heden zuun myangan humuus zovhon tuuniig uzeh gej tsuglardag.

Turuu jil shalgarsan goy mashinii tsuvaa ni hotiin zahaar yavsan yum. Harin ene jil tov gudamjaar (Stora gatan) yavsan ni boon zavshaan bolov :)

Nadad taalagdsan mashinii neg


Goy, hoorhon, tseverhen, gyal tsal...


Zadgai mashin, savhitai sogtuu humuus... so typical power meet

Ene yostoi goy tseverhen mashin. Ongo ni buur goy!

Gudamj duuren humuus, uzegchid...

Raggar buyu mashinaas unjin suuh :)) hehe oor yu gej heleh ve?

Mashin deer party-daj baigaam bishuu

Sonin sonin mashin yavah yumaa


Zamiin hajuugaar humuus zulgen deer odorjin, oroijin, zarim ni bur shonojin suugaad mashin hardag yum bilee.

Userdeg mashin hehe. Ardaa hund yum tavisan yumuu yasan yum ar tal ni barag chiregdej baigaa. Jolooch ni sagsuuraad uschuuleed baisan bas :))

Hahaha minii harsan hamgiin aimshgiin mashin. Yag neg horhoi shig iii iiii iii

Mashinii odruud geheer zaaval tom tom avarga avarga mashinuud baidaggui yum genee :))


Jinhene tansag mashin gedeg ene bh :)

Minii durlasan mashin

Drive-in wedding buyu mashinaar davhij orood gerleed garah ni ;)

Negen hos gerlechiheed garch baina.

Hehe so typical, so power meet :) Huuchin amerik mashin sonirhdog humuus geheer boon aris shir bolson , arzgar ustei esvel halzan tolgoitoi, shivees miveestei tanhai humuus baih. Teheer chin hurimiin huvtsas ni yamar bh ni todorhoi shd :)

Ene odor 40 hos gerlesen gesen. Amar yum daa, shuud davhij orood hedhen minutad gerleed garaad yavchihna. Ongorson jil bi oroitoj ochood hamgiin suuliin hurimiig ni uzsen yum. Tegehed zaluu ni shal sogtuu bsan hehehe ogloo bosood shartsan yum bosood irsen chin gerlechihsen bdag uu heheehe. Harin ch saihan strategy yumuu? Neg zaluug nam sogtooj avaad avaachaad gerlechihdeg :))

One last time in Stockholm

Stockholm-d huntei uulzah gej ochood heden tsag gaduur teneh zavshaan oldov. Gehdee aimaar haluun odor baisan bolhoor teneh tiim ch uramtai baisangui. Hol alhaj yadrahguin tuld central station havitsaa l heden gudamjaar alhav. Stockholm, yer ni Swed hach hachin hoshoo tavih ih durtaim shig bgaan. Neg jishee.

Hoyor jishee. Minii durtai hoshoonii neg hehe. Yadiim gsn :))

Goy l hoshoo baigaa biz dee :))

Central station-ii talbai deer.

Zasgiin gazriin ordonii tsonhoor haragdah dur zurag. Harin gadaa 00 oroo ereed yavj bsan chin zasgiin gazriin ordond zugaaluulna gej baihaar ni orood yavchihsan. Yadaj l 00 baraa harah bh gej naidaad.

Parliamant ni 349 gishuuntei.

Ene ih sonirholtoi sanagdsan. Hun bolgonii shireen deer 3 tovchluur baidag yum bh. Sanal huraahad 'Yes', 'No', 'Neutral' gesen gurvan sanal deer darahaar ter ni ene hanan deerh zurgan deer nogoon, ulaan, shar gerleer asdag yum bhaa.

Manai guide yum yarij ogch bna. Ene hanan dah nomnuud ni nevterhii toli bish shuu. Gargasan shiidveriiin tsugluulga yum bh.

Tendees garaad Gamla Stan buyu Huuchin Hot orov. End haanii ordon bas baidag. Nadad endhiin nariihan gudamjuud, delguuruud taalagddag yum. Turist gazar bolhoor tax-free delguurtei.

Hun gej hachin ihee.

Chihriin delguur mmmm.

Troll. Troll gedeg ni Swed ulgert gardag shulmas yumuu da.

Goy gudamj, dooshoogoo alhaad usnii eregt ochno.

Mash haluun odor baisan tul usnii ergeer humuus suugaad, hevteed, narlaj baiv.

My baking talent

Naiziinhaa torson odort zoriulj tort hiih ajild orov. Ehleed keksee alimtai keks joroor hiigeed. Belen bolson keksee joohon horgoj baigaad dunduur ni 2 huvaan suugeer norgoj taviv. Suugeer norgodog ni devteej zoolruulj baigaa arga yum. Ugui bol keks maani hatuuhan bolood tort shig zoolhon bolohgui gej.

Daraa ni suuri hesegee kremeer bureed jims jimsgenee orj ehelne. Guzeelzgene, banana, kiwi ed ner tort chimeglehed hamgiin tohiromjtoi jims. Keksendee alim hiisen bolohoor, alimtai bolno gesen ug. Harin keksendee guzeelzgene hiij boldogguim bilee. Ene udaa turshih gesen bish neg keksee muuhai bolgoson. Guzeelzgene haluund zadraad, shingen bolood, amt ni gashuun er ni ontsgui yum bilee.


Hoyordoh zusmel keksee suurin deeree taviad, kremeer buren gaduur ni jims jimsgeneer chimeglene. Chimeglelee hiihdee ooriin husseneer zagvar hiij bolno. Bid nariin turshsan ni iimerhuu bolson.

Tegeed tortondoo 'Medusa cake' gej ner ogson.



Ene tort ongorson jiliin torson odroor ni beldsen tort. Ongo uzemj ni joohon tiim bolohoos bus amt ni hachin goy baisan.

Västerås City Festival

6 sariin 24-27 hoorond manai hotod 'City Festival' bolj hed honog duu chimee orov. Ovol ni hun amidardaggui yum shig hov hooson bdag gudamj talbai ni huneer duureed yavah suuh zaigui bolson baiv. Omnoh jiluuded ene festival ni Logarängen buyu hotiin zahad, nuuriin ereg deer boldog baisan chin ene jilees hotiin tovd oruulj hiisen yum bhaa.

Gudamj talbai zai zavsargui l togloomoor duursen baiv. Azaar tsag agaar ch saihan bailaa. Saihan ch gej de, aimaar haluun baisan.

Ene 'Batman' geed baigaa togloom deer Turked baihdaa neg suuj baisan yum. Suusan bish aldaa bolson l doo hehe. Tuunees hoish iim togloom baitugai savluuran deer ch suuhgui gej am garsiin baigaan. Turked 'KamiKaze' gedeg nertei baisan.

Ene ni yag savluur shig hernee, savlaj baisnaa suuldee buten ergeed, bur yag oroi deeree ochood 1-2 min zogschihno. Yostoi aimaar. Ooroo suuj hashirsan hun ene udaad humuusiin ami temtsehiig harj baysaj zogsov :)



Skrapan buyu ene hotiin hamgiin ondor baishin. Deed davhart ni (24-r) Skybar geed bar bairladag yum. Ug ni ene baishin hotel l doo. Bi yamar bar hesch yavah ovchintei bish, harin tsahilgaan shataar ni deed davhart ni garch hotiig oroi deerees saihan harj avdiim.

Malaren nuur ruu harsan heseg. Ter door tomor zamiin tov buudal, hoid taldaa ulaan baishinguud ni ABB-n headquarter, urd taliin gonzgoi baishin ni soyliin ordon. Ter saadnii neg modon deer jijig ulaan baishin baidag yum. Ter ni bas hotel gej bgaa. Västerås-n neg zaluu saran deer ulaan baishin avaachij tavina geed zagvar bolgoj baahan jijig ulaan baishin bariad end tend tavisan yum baihaa. Neg ni ter modon deerh hotel, neg ni Malaren nuuran deer bairladag Utter Inn gedeg nertei usan door bairlah hotel.

End Stora gatan (Stor=tom, gata=gudamj) geed hamgiin tov gudamj ni haragdaj baina. Ene heseg l yag tov heseg ni yum daa. Ergen toirond ni heden shopping center baih.

Hotiin tov ruugee heseg. Nadad ene hotiin taalagddag neg zuil saad tsetserleg ihtei ni. Teer tend heden baishingiin tsaana manai bair haragdaj bna :)

Midsommar

Ene jil Midsommar yaj temdegledegiig uzeed ter tuhai bichne gej bodoj tolovloj baisan bolovch yavah beltgel hiigeed aimaar zavgui, gaduur garch yun temdeglelt yoslol uzeh baitugai gertee suugaad yum bichih ch zav oldsongui. Midsommar-n tuhai Swed hel ba soyol hicheel deer zaaj baisan yum.

Midsommar buyu zunii dund odor ni (odor shono tentsdeg odor) Swediin hamgiin ertnii bogood hamgiin chuhal ulamjlalt bayruudiin neg yum. Sweded jil bolgon 6 sariin 19-26 hoorond taaraldsan 5;6-dah odruuded temdeglegddeg. Midsommar Christ-n omnoh uyes uudeltei, golduu hoid Europiin ornuudad orgon temdeglegddeg yum baina. Tiimees ch midsommer shono ni id shidtei shono geed humuus tsetseg tuudeg gesen. Yanz buriin tsetseg nogoo id shidtei, anagaah uvidastai bolchihdog yum bailgui. Zaluu ohid ch gesen ene shono deren dooroo 7;8 torliin tsetseg hiij untahaar ireeduigee hardag gedeg yum ble. Midsommar odor ni Christmas, Valborg geh met busad odruud adil idej uuj orgon temdeglegddeg. Medeej sill geed muuhai amttai zagasaa köttbullar geed mahan bombologteigee idne. Uunees gadna fresh potatoes geed jijig jijig anhnii urgatsiin toms idne. Ter toms ni ih goy amttai. Mon guzeelzgene idej ehelne.

Midsommar-r maypole geed mod bosgoj baigaad tuuniigee toiron duulj bujigledeg gesen. Ene jil bi ter bujig yosloloos ni hotsorson bna lee. Temdegledeg gazar ni yavaad ochson chin gants gozoison modnoos oor yum bgaagui (deerh zurag).