Sweded Christmas 12 sariin 25-nd bus omnoh odor ni buyu Christmas Eve (Julafton in Swedish) temdegledeg yum bna. Tovchhondoo bol Christmas temdeglel ni saihan hool idej, 'snaps' gej nerleed bgaa vodka shots uuh yum bna. Tegeed medeej beleg avah :) Minii anhnii Christmas bayar geed bi ih l hoor hoortsog bolov. Bur Swed aild swed humuus yaj temdegledegiig uzeh gedeg bur sonirholtoi. Hamgiin turuund nudend tusah zuil geriin ontsog bulan burd tavigdsan jijig sajig 'christmas decorations', ulaan ongiin hoshig, shireenii buteeleg, laa bolon gerlen chimegleluud, tomoos tom gatsuur mod... Gatsuur mod ni jinhene mod bogood bosoo hunii daitai (bosoo swed hunii daitai hehe). Gatsuur modnii door boon beleg ovooloostoi bh. Christmas Mongoliin tsagaan sar shig ger buleeree tsuglaj, idej uuj, beleg soliltsoh bayar. Huuhduud ni aav eej deeree irj ene bayraa temdegleh. Avchirsan belegnuudee bugd gatsuuriinhaa dor taviad ehleed Christmas dinner ideh bolov.
Christmas-r iddeg hool ni golduu mahan bolon zagas torloos burdsen bh. Swed undesnii hool boloh 'köttbullar' buyu mahan bombolog, gahain mah, utsan hiam, 'sill' gedeg nertei aimaar muuhai amttai zagas, oor busad zagas bolon zagasan salladuud. Christmas-n hoolniih ni hamgiin chuhal zuiliin neg ni 'snaps'. Neg yosnii jijig jijig hundaga vodka gediilgene gesen ug :)) Gehdee zugeer ch ugui duulj bgad shuu hehe. Minii hamgiin gaihal toruulsen zuil ene duulah yavdal bv. Humuus nairan deer suugaad duuldag daa teren shig. Gehdee yagaad ch yum ene duulah ih l ineedtei sanagdav. Bod l doo, gangalj goyoj huvtsaslachihaad, saihan shiree toirch suuj, amtat zuush idej baisnaa hundagaa orgood "jijighen gatsuurhand ovol huiten bdag..." gej duulj bgaad "za toloo toloo" geed uugaad baival yahav :)) Bi l tend gantsaaraa duugiin ch medehgui, ineedee barij yadan suuh shiv dee. Yamar ch l bsan hoolond ni gedes hagartal tsadah yum bne lee ;))
Hoolnii daraa gatsuuraa toirch suuj bgad beleg avtsgaah yum. Herev joohon huuhedtei ail bsan bol tomchuuliin hen neg ni ovliin ovgon bolj huvtsaslaad beleg taraadag yum gene. Harin manai naiziinh joohon huuhedgui ail bsan tul duu ni ovliin ovgonii ulaan malgai omsoj bgaad belegnuudiig taraasan. Gatsuuriin dor tavisan belegee avaad boodol deerh neriig ni unshaad taraah yum bilee. Tiim uchras l belegniihee boodol deer ogch bgaa huniihee neriig bicheed bsan yum bilee :) Bi ch bas beleg avsan na na na na :))
Daraa ni TV-r Swed kino bolon nevtruuleg uzej tsag ongoruulev. End bas Mongold shine jil bolgonoor gardag "Bi Chamd Hairtai" kino shig christmas bolgonoor gardag undesnii kinonuud bh yum bilee. Astrid Lindgren geed huuhdiin zohiolch Swed shd (medehgui hund), tuunii "Deever deer suudag Karlsan", "Lönneberg-n Emil" geh met buh zohioluud ni kino bolgoson tegeed TV-r gargah yum blee.
Bi gedeg hun snaps-d diildeed yadraad untaj btal shoniin 12 tsagt odoo sum ruu yavna geed duudaj sereev. Gerees heden km bairlah sum ruu bugd alcohol hurtsen tul mashin barij bolohgui, alhatsgaav. Jijig sum ni barag duuren huntei bv. Sweduud neeh shashinch bish nyam garigiin morgold irdeggui her ni christmas-n shono dundiin morgol gegdeh ene morgold boonooroo irtsgeesen baiv. Gehdee ch ihenh humuus halamtsuu sogtuu tul sumiin dulaahan chimeegui orchind nozoorood untaj orhih shig bolson.
Iimerhuu baidalaar Julafton buyu christmas-n bituun ondorlov. Juldagen buyu Christmas odor TV uzetsgeej, oroi ni bas adilhan hool idej, herev ochigdor irj belegee avch amjaagui humuus bval ted nart beleg taraasan shig adilhan uil yavdal davtagddag yum bna.
**************
