Cruise to Finland

Old post 2007-10-12

Helsinki ruu usan ongotsoor yavj irsen. Selj chaddaggui, usnaas aidag hun chin cruise, ship, 2 shono dalai deer gesen yum sonsood ehendee joohon tenegelzsen yavah uu yahav gej. Daraa ni neg shine oron ruu zugaalaad ireh husel maani diilsen l dee. Gehdee l yavan yavtalaa usan ongots maani moson uultai morgoldood jiveh possibility her ih ve gej sudalsan l daa. Hun bolgon l tiim magadlal bhgui l gesen.. magadlal blaa gehed, ongots maani jivlee gehed ene dalaid zondoo olon usan ongots yavj bdag tul neg ni ireed avarna gesen. Getel bi ni ter ongots irj avrah geseer btal jivchihne shuu dee. Eroosoo l yavj selj surahgui bol bolqui ni! Anyway, odoo ene blog-g bicheed suuj bgaag bodvol bi ni usan ongotsoor esen mend yavaad irseen gesen ug.
Mariella gej usan ongotsnii maani ner ni. Titanic-tei ch yaj zuiluulehuu gehdee l tom ongots bsan. Dotroo 7-8 davhartai, 2500 hunii bagtaamjtai, disco, pub, restaurant, conference hall, tax-free shop, sauna jakuzi geh met zondoo olon facilities bsan. Ehnii odor open buffet dinner idsen. Balai yum bilee open buffet ideh chin. Har myangan hoolon dundaas yu idehee songoh geseer bgaad idej amjilgui tsadchihaj bgaam chin. Deerees ni ship ni naigaad, idsen uusan ni butsaj garchih geed hetsuu yum bilee. Disco-pub-karaoke bar ni goy yum bilee. Amid hogjim toglood, 100 dohson hogshchuul bujigleed bid nart ni taiz hurtehgui bgaam chin :)) Hamgiin sonirholtoi ni 100 dohson emee ovoo nar uyangiin bujig bujigleed, tas tevreldeed, nam unseldeed zogschihoj bgaan.
Usan ongotson deer baiguulsan aldar gaviya gevel yavah zamdaa neg Finnish rock group-tei taniltsaj hamt arhidsan, ireh zamdaa handsome drunken Finnish guy-tai taniltsaj disco-dson. Tax-free shop-s shine jileer uuh wine hudaldaj avsan. Neeree, tax-free shop-s 50€ naimaa hiih yum bol 1 cabin ticket unegui ogdog gesen. 1 cabin 4 hun gedeg chin, 4 naiztaigaa unegui zugaalaad irj bolno gesen ug. Uuniig ni joohon erthen medsen bol would have take advantage of it.

Nuudel suudal

Ongorson doloo honog hamag yum davhtsaad bas arai l gadaa honosongui. Bi er ni mongoliin tsag agaart l dasahgui baih shig bna, dorhnoo l daaraad esvel haniad hureed esvel hooloi am ovdchih yum. Neg ogloo bosch chadaagui bie ovdood majiih gej bsan. Turgen duudsan chin tooj irdeg ch ugui yum bilee. Tegeed salgalaad uheh gej bgaa yum orhiin emneleg orj uzuulsen. Emch nar ni minii haluuniig buulgaj dusal hiih gej neleen sandraldsan. Tegeed bas hed honogiin akt avaad gertee hevteh gesen chin bas bairnaasaa garah bolood hun hevtej biye suvilmaar baihad bas bair haih ajild ordog yum bna. UB-d tsagaa tulahaar bair olddoggui zovlong biyer medrev. Hamag zar sonin, web site, tanih tanihgui humuusees suraglaad ch nemer baihguimaa. Tegeed yahve oodrog uzelteim bolhoor bolno bhaa gej bodoj yavj bgad suuliin odor neg bair orood oroid ni shuud nuuj orson. Harin ch sanasniig bodvol dajgui bairand orson bolhoor bayartai baigaa.

Tooroitoh dohloo

Ochigdor ajil deer suuj baigaad haluun hemjih ajild daichlagdaad surhii hun bolj turuulj ooriinhoo haluuniig uztel 37,7 garsan bish havi oiriin humuusiig bujignuulj ooroo ch aij sandran boon ajil bolov. Shuud l 100 dugaar ruu utasdaad (suuliin uyed bus, restaurant, cafe, bar geed buh l gazar seremjluuleg naasan tul utasnii dugaariig ni tseejlehees oor argagui yum) haluuraad baina, haana yaj ochij shinjilgee ogoh ve gej asuutal tegj hussen hun bolgonoos shinjilgee avdaggui, zovhon emnelegt hevtsen humuusees l shinjilgee avdag, shinjilgeenii bodis ni ch genuu duusah gej bgaa bolhoor gamtai hereglej bgaam bailgui, harin emneleg deer ireed 24 tsagiin emchiin uzlegt uzuulj bolno gev. Tegeheer ni yu ch gej geed ajil taranguut emneleg zuglev. Bas ch boloogui emchid uzuuleed horiond orchij magadgui gej bodood hamag ajlaa amjuulaad, hun mund zahiad yavaad baigaa yumaa. Haldvart Ovchin Sudlaliin Undesnii Tuv deerh "Shine sergej bui haldvart ovchin" gesen 24 tsagiin uzlegiin tasagt ni yavj ochloo. Oroin tsag baisan gehed l bas hun ihtei l baidag yum baina. Humuus bagahan haluurah (nad shig surjin nuhud), haniah naitaah, hooloi ovdoh, uye much ovdoh geed joohon shinj temdeg ilrehed l tiish handaj baigaa ni neg bodliin tun zugeer shig. Heneggui yavalgui harin yamar ch ovchnii ert onosh ni sain gedeg shig ertnees l emchid handaj baihad aldahgui baih. Namaig tend uzuulj baihad neg ohin haluungui mortloo uye much ovdson bolhoor l nuhur, eej aav geed ger buliinhee buh humuusiig daguulaad uzuuleh geed irsen baiv. Emch ni barag tuuniig hooj baigaa yum bishuu, zugeer baihad bitgii naashaa zuglej haldvartai gazraar yavaad bai, duurgiinhee emnelegt ochij uzuul gesen.

Azaar minii biye gaigui baisan yum bailgui namaig barij horilgui baahan antibiotik, virusnii esreg em, haluunii em ene ter bichij ogood yavuulsan. Bi bas surjin nuhur bolhoor teruuhendee sandraad avsan l daa. Ene turshlagaas neg yum tolgoin ed es buhend shingesen ni yu ve gevel "GARAA UGAA, BAS DAHIN UGAA". Garaa l togtmol, barag yum bolgond hursen daraagaa l ugaagaad baival haldvar avahaas sergiilne gesen. Odoo bol gertee zugeer suuj baisan ch joohon baij baigaad l bosch garaa ugaamaar sanagdaad baih bolson. Bas gaduur dotuur yavahdaa, hun hartai haritsahdaa mask, amnii haalt zuuj baih heregtei yum bilee. Tegeed medeej chatsargana, aarts, aduunii mah geh met hool huns heregleed er ni l ooriigoo l sain tordood baival tooroitolgui ongorch boloh yum shig baina.

Etsest ni helehed ERUUL YAVAHAD MYANGAN LAN ALT gej ee dee mon unen ug ee...